Milo Savolainen, 17, syntyi tyttönä, mutta tiesi aina olevansa poika.

– Lapsena ihmettelin, miksi piti olla mekko päällä juhlissa tai miksi veli sai leikata hiukset lyhyeksi mutta minä en saanut. Se oli silloin hämmentävää, kun en vielä tiennyt, mitä transsukupuolisuus on.

Milo kuvitteli itsensä pitkään muu-sukupuoliseksi, kunnes viime kesänä Prometheus-leirillä kaikki kirkastui. Leirillä oli vierailija puhumassa Setasta, joka kertoi transsukupuolisuudesta.

– Silloin tajusin, että en ole ainoa tällainen ihminen. Joku muukin tuntee samalla tavalla.

Leirin jälkeen Milo alkoi pikkuhiljaa tulla kaapista ulos. Hän päätti varata ajan lääkärille ja sai lähetteen transpolille.

Pala palalta omaksi itseksi

Transpolilla Milo sai kertoa avoimesti mitä tunsi. Milolle varattiin oma hoitaja ja lääkäri, joiden kanssa hän aloittaisi hoitokeskustelut. Vuoden kestävien hoitokeskustelujen jälkeen Milo saisi lääkärin diagnoosin sukupuolestaan, jonka jälkeen hormonihoidot voidaan aloittaa. Ennen hoitokeskustelujen aloittamista piti kuitenkin tulla kaapista myös vanhemmille, sillä Milo oli alaikäinen. Milo oli kaverinsa luona yökylässä, ja päätti lähettää vanhemmille viestit WhatsAppissa.

– Isä ei ensin vastannut pariin päivään mitään. Sitten sieltä tuli viesti: ”Kaikki saa olla sellaisia kun haluaa”.

Milon äiti oli aavistanut jo aiemmin ja oli asian kanssa sujut. Tällä hetkellä Milo käy kerran kahdessa viikossa hoitokeskusteluissa, joissa käydään läpi hänen sukupuolikokemuksiaan. Diagnoosin Milo saa aikaisintaan kesän jälkeen. Sen jälkeen aloitetaan läpi elämän kestävät hormonihoidot.

Voitko kutsua mua tästä lähtien Miloksi

Entinen tyttömäinen nimi ei ollut koskaan tuntunut omalta, ja Miloa kutsuttiinkin ennen ”Jassuksi” koska se kuulosti poikamaisemmalta. Kaapista tulon myötä Milo päätti pyytää kavereiltaan, että he kutsuisivat häntä uudella nimellä.

– Kaverit ovat oppineet uuden nimen ajan kanssa. Ne ihmiset, jotka oikeasti haluavat olla sun kanssa tekemisissä ja arvostavat sua, vaihtavat kyllä näkemyksensä ja auttavat sua eteenpäin.

Jos jotakuta ihmetyttää Milon nimi tai ulkonäkö, hän selittää asian mielellään kyseiselle henkilölle suoraan. 

– Esimerkiksi yksi mun kavereista sanoi kerran, että hänen isosiskoaan saattaa hämmentää se ”kun ensin sulla on rinnat, mutta sitten laitat binderin päälle ja yhtäkkiä sulla ei ookaan rintoja”. Pyysin kaveriani antamaan siskon numeron, ja selitin asian hänelle viestillä. Sisko ymmärsi, eikä asia ole enää sen jälkeen ihmetyttänyt häntä.

Epäselvyydet ja ennakkoluulot hälvenevät parhaiten avoimesti keskustelemalla. Milo kertoo vastaavansa kysymyksiin aina kun niitä hänelle esitetään, mutta ei myöskään tuputa omia näkemyksiään.

– En avaudu kaikille vastaantuleville, mutta selitän asian heti jos jotakuta hämmentää. Tämä ei ole kovin yleistä loppujen lopuksi, joten ymmärrän jos ihmisiä ihmetyttää.

Vihakommentit satuttavat

Kaikki eivät ole kuitenkaan suhtautuneet hyvin, ja usein joku käyttäytyy loukkaavasti.

– Monet ovat sanoneet, että jos sä oot kerran syntynyt tohon nimeen tai sukupuoleen, niin sun täytyy elää sen mukaisesti. Mutta niitä ihmisiä ei tarvitse jaksaa elämässä.

Milo haluaakin rohkaista muita nuoria, jotka taistelevat samojen asioiden kanssa.

– Ei kannata välittää vihakommenteista. Vaikka voi aluksi tuntua vaikealta luopua joistain ihmisistä, niin kyllä elämässä löytyy aina muita, jotka hyväksyvät sut juuri sellaisena kuin olet.

Vertaistukea ja samanhenkisiä ihmisiä voi löytää myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Facebook-ryhmistä. Lisäksi Transtukipiste järjestää tapaamisia sateenkaarinuorille. Valokuvauskouluun keväällä hakeva Milo onkin löytänyt useita uusia ystäviä transsukupuolisille tarkoitetun Facebook-ryhmän kautta. Hän kokoaa heistä parhaillaan kuvakollaasia koulun ennakkotehtävää varten.

Täyttä laukkaa eteenpäin

Tulevaisuudessa siintää haave ammattivalokuvaajan urasta. Valokuvaamisen lisäksi Milo viettää paljon aikaa rakkaan ratsastusharrastuksensa parissa. Hevoset antavat voimaa ja auttavat jaksamaan. 

– Vaikeina hetkinä ajattelen ihmisiä, jotka ovat käyneet saman läpi. Silloin tajuan, että pääsen tästä eteenpäin ja että elämä ei lopu tähän. Joku kaunis päivä saan vielä olla oma itseni.