HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

Miten sinusta tuli ihmiskauppatavara?


Miten ihmisestä tulee kauppatavara?

Perulainen Yandy, 15, haluaa työpaikan auttaakseen monilapsista, vähävaraista perhettään. Hän matkustaa Cuscon kaupunkiin etsimään töitä ja tapaa naisen, joka lupaa työpaikan ravintolassa. Ravintolatyön sijaan hän päätyy monen kaltaisensa tavoin seksityöläiseksi baariin Madre de Diosin kultakaivosalueelle.

Yandy on yksi niistä neljästä ihmiskaupan uhrista, jotka kertovat tarinansa espanjalaisohjaaja Mabel Lozanon dokumenttielokuvassa Chicas nuevas 24 horas, vapaasti suomennettuna "Uusia tyttöjä vuorokauden ympäri".

Vuosia ihmisoikeusteemaisia elokuvia ohjannut Lozano vieraili lokakuussa Helsingissä markkinoimassa elokuvaa, joka esitettiin Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissíssa.


Chicas nuevas -elokuvassa ei nähdä väkivaltaa, shokkikuvia tai piilokameraotoksia, vaan tavallisia naisia, jotka kertovat tarinansa omin sanoin. Lozano haluaakin korostaa ihmiskaupan uhrien tavallisuutta: hänen mielestään ihmiskauppa ja naiskauppa esitetään liian usein joko alastomien naisten kuvien tai numerofaktojen kautta, ja se vaikuttaa myös siihen, miten ilmiöön suhtaudutaan.

"Ongelmana on, ettemme tunne empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita emme näe. Kuulemme numeroita mutta emme näe ihmisiä niiden takana. Ihmiskauppa on myös nimiä, naisia ihan niin kuin mekin", hän sanoo.

"Haluamme ajatella, että olisimme itse fiksumpia"

YK:n huume- ja rikosvirasto UNODC:n arvion mukaan noin 70 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä ja yli puolet seksikaupan uhreja. Chicas nuevasissa heistä kolme, Ana Ramona, Estela ja Sofía, kertoo tarinansa omilla kasvoillaan. Vain alaikäinen Yandy kuvataan selkäpuolelta.


Naiset ovat kotoisin Kolumbiasta, Perusta ja Paraguaysta. Heidän tarinoissaan on paljon yhtäläisyyksiä: taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville naisille lupailtiin hyvää työpaikkaa. Todellisuus oli muuta.

"Kun sinne joutui, menetti identiteettinsä. He vaihtoivat nimeni ja ottivat passini pois. Se tapahtui päivästä toiseen ilman vapaapäiviä", kertoo elokuvassa Kolumbiasta Panamaan seksityöhön joutunut Ana Ramona.

Uhreja yhdistää usein myös epätasa-arvo ja köyhyys, samoin tiedon puute, jota länsimaisesta näkökulmasta voi olla vaikea ymmärtää.

"Uhreiksi joutuneista naisista kukaan ei mene takaisin yhteisöönsä kertomaan, mitä heille on tapahtunut, koska ihmiskauppaan liittyy stigma ja sosiaalinen eristäminen. --- Haluamme ajatella, että olisimme itse fiksumpia emmekä lähtisi mukaan, mutta samassa tilanteessa tarttuisimme itsekin tilaisuuteen", Lozano toteaa.

Osa Latinalaisen Amerikan naiskaupan uhreista päätyy Lozanon kotimaahan Espanjaan asti. Sielläkin ilmiö on usein pimennossa, hän kertoo.


Jutun lähde ja lisää faktaa: Maailma.net:
http://maailma.net/artikkelit/ihmiskauppa_ei_ole_pelkkia_numeroita_sanoo_uhrien_tarinat_kuvannut_ohjaaja

Kuva: Stephanie Olson

Katso myös

Mitä on eettinen porno, mistä sitä löytää ja miksi on tärkeää miettiä, mistä pornonsa katsoo?

Kuvittele, että menet pornosivulle, klikkaat auki lempikategoriasi ja etsit kiinnostavan näköisen
videon. Videota katsellessasi mielessäsi voi alkaa pyöriä kysymyksiä. Kuka tämän videon on
tehnyt ja laittanut nettiin? Ovatko kaikki videolla esiintyvät ihmiset mukana vapaasta
tahdostaan vai onko heitä uhkailtu, painostettu tai jopa pakotettu? Ovatko he edes täysi-
ikäisiä? Mitä heille on maksettu ja saavatko he mitään korvausta siitä, että katson nyt tässä
heitä harrastamassa seksiä?


Lapsen oikeus koskemattomuuteen ja turvaan

Lasten sukuelimiin kajoaminen loukkaa itsemääräämisoikeutta, koskemattomuutta ja turvallisuutta. Tehtiin sitä sitten uskonnon, perinteen tai jonkin muun kuin lääketieteellisen syyn nimissä tytöille silpomisena, pojille uskonnon nimissä ympärileikkauksena tai intersukupuolisille lapsille ”korjatakseen” sukupuoli vastaamaan vain yhtä totuttua, on se aina lapsiin turhaa kajoamista.


Hyväksyykö Suomi ihmisoikeuksien polkemisen?

"Huolestuttavaa on myös se, että Euroopan unionilla ei ole työkaluja ihmisoikeuksia rikkovien maiden rajoittamiseen tai rikkomuksiin puuttumiseen." Iida Yliannala pohtii blogissa, miten voisimme puuttua yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien alasajoon.


Hurma ottaa kantaa ihmisoikeuksia rikkovaan translakiin!

Hurman mielestä kenenkään pidä joutua valitsemaan eri ihmisoikeuksien väliltä! Siksi Hurma vaatii, että Suomen translaista poistetaan lisääntymiskyvyttömyyttä käsittelevä kohta *.


Lakien pitäisi olla ihmisten puolella, ei rikkoa heitä.

"Olin viisitoista, kun tajusin, etten ikinä tulisi saamaan biologisia lapsia. Opin, että muuttaakseni juridisen sukupuoleni minun pitäisi olla steriloitu. Siinä hetkessä menetin tunteen siitä, että kehoni kuuluisi minulle."