HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

Minulla on ollut useita ekoja kertoja – eli siis uusia kertoja

Blogi

Minulla on ollut useita ekoja kertoja – eli siis uusia kertoja

Miksi ajattelemme usein, että eka kerta on erityinen pelkästään naisoletetuille ja että se tapahtuu vain kerran elämässä?

Poika istuu kumppaninsa kanssa sängyllä. Sänky narahtaa, kun kumppanin kasvot lähestyvät häntä ja veri syöksyy varpaisiin. Toisen huulet tuntuvat märiltä, ehkä vähän jännittäviltäkin. Kumppanin käsi eksyy paidan alle. Vielä äsken kevyeltä ja kutkuttavalta tuntunut tunnelma muuttuu painostavaksi ja ahdistavaksi. Miten sanoisi ei? Miksi aina ajatellaan, että miesoletettu on heti valmis ekaan kertaan? Entä mikä edes on se kuuluisa eka kerta, ja voiko niitä olla useita?

Kun minua varoiteltiin ensimmäisestä yhdyntäkerrasta ja sain otsaani uhrin leiman, kenenkään aikuisen mieleen tuskin juolahti, että poikaystävääni jännittäisi ihan yhtä lailla. Liian harvoin otetaan huomioon, että ehkä miesoletetutkaan eivät automaattisesti ole valmiita ekaan kertaan ja halua koko ajan seksiä. Myös heitä voidaan käyttää hyväksi. Myös heitä voi jännittää. Myös he voivat kieltäytyä seksistä.

Vaikka yhteiskunta on mennyt omista teiniajoistani eteenpäin, vielä on paljon muutettavaa. Ekasta kerrasta varoitellaan edelleen korostetusti naisoletettuja, eikä oteta huomioon sitä, että myös miehet, muunsukupuoliset ja sukupuolettomat voivat kokea painetta ja epärealistisia odotuksia seksiin liittyen. Jokaisen tulisi voida kieltäytyä seksistä silloin, kun siltä tuntuu. Kenenkään otsaan ei myöskään pitäisi lyödä uhrin leimaa, eikä ketään tulisi osoittaa sormella ja julistaa mieheksi, joka haluaa aina ja pelkkää seksiä.

Kumppaniin kohdistuvien ennakko-oletusten lisäksi eka kerta on edelleen yhteiskunnassa aihe, josta tehdään liian iso juttu. Vakituinen kumppani pitäisi valita tarkkaan, ettei tule ikään kuin mahdollisesti hyväksikäytetyksi. Jos yhteiskunnassa halutaan vaalia jokaisen oikeutta vapaisiin suhteisiin ja avoimeen seksuaalisuuteen, miksi eka kerta pitäisi edelleen toteuttaa vain vakituisen kumppanin kanssa? Voihan ensimmäinen yhdyntäkerta ihan yhtä lailla olla kuin ensimmäinen uintikerta meressä. Se jännittää, mutta kun huomaa, että pysyykin pinnalla, siinä ei oikeastaan olekaan mitään ihmeellistä. Miksei jokainen saa valita itse ekaa kertaansa?

Vuosia oman ekan kertani jälkeen päädyimme muistelemaan ystäväni kanssa sitä, miten hänen eka kertansa tapahtui 15-vuotiaana tuntemattoman kumppanin kanssa, koska hän vain halusi sen pois alta. Hän kuitenkin korosti, ettei pitänyt sitä ekana kertana. Se oli vain kynnyksen ylittämistä. Hänen oikea eka kertansa oli vasta vakituisen kumppanin kanssa, josta hän välitti aidosti. Silloin jännitti enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja minä oivalsin: ei ole vain yhtä ekaa kertaa. Siksi ekoja kertoja pitäisi nimittää uusiksi kerroiksi.

Ensimmäinen yhdyntäkerta ja sen tuottamat paineet tulevat kuitenkin monella vastaan vielä silloinkin, kun ensimmäisestä yhdyntäkerrasta on aikaa jo monta vuotta. Aina on olemassa eka kerta uuden kumppanin kanssa, eka yhdenyön juttu ja eka kerta pitkän tauon jälkeen. Silloinkin saa jännittää. Silloinkin saa tuntua siltä, ettei osaa mitään. Mutta silloinkin voi tuntua siltä, ettei tässä oikeastaan ole mitään ihmeellistä. Jos keskustelu ekasta kerrasta laajennettaisiin näin ajateltuna pidemmälle, ehkä ensimmäiseen yhdyntäkertaankaan ei kohdistuisi niin paljon paineita – varsinkaan, kun niitä voi olla useita.

On olemassa sanonta, että ensimmäiset kerrat kokee vain yhden ainoan kerran ja siksi niitä pitäisi vaalia. Minä olen eri mieltä. Eka kerta on aina erilainen, eivätkä ekat kerrat lopu ikinä, sillä mikään tilanne tai kokemus ei ole samanlainen. Jos ekaa kertaa haluaa vaalia, niin saa tehdä. On kuitenkin muistettava, ettei muille saa asettaa turhia paineita omalla ajattelullaan. Haastan kaikki puhumaan uusista kerroista, jotta jokainen saisi itse päättää, millaisena haluaa monet ekat kertansa kokea.

 

Iida Hallikainen on poliittisen historian opiskelija, joka on töissä Verkkouutisilla ja harjoittelijana Demissä, Trendissä ja Lilyssä. 


Teksti: Iida Hallikainen

Katso myös

Miss Gay Finland 2019: “Erilaisuus yhdistää meitä”

Vuoden 2019 Miss Gay Finland on Lotta Jäppinen, 28. Jäppinen haluaa rikkoa sateenkaari-ihmisyyteen, sukupuoleen, ulkonäköön ja mielenterveyteen liittyviä stereotypioita. 


Ei-toivottu raskaus paljasti seksuaalisen vapauteni rajat

Parisuhteen ulkopuolisesta seksistä voi tulla raskaaksi siinä missä parisuhdeseksistäkin. Abortin tekeminen tuntuu kuitenkin olevan sosiaalisesti hyväksyttävämpää, kun kuvioissa on pysyvä kumppani. Sinkun abortti on kuin ”huonon naisen” merkki, vaikka naisilla pitäisi olla oikeus vapaaseen seksielämään siinä missä miehilläkin. Se, että on tehnyt abortin, ei kerro ihmisestä mitään.


Etäsuhdearjen sankarit

Nuorten parisuhteet ovat usein etäsuhteita esimerkiksi eri asuinkaupunkien, vaihto-opiskelun tai varusmiespalveluksen takia. Miten etäsuhdearjesta saa sujuvampaa? Hurma listaa käytännölliset vinkit.


Seksuaalioikeuksien 101: oikeus vaikuttaa ja yksityisyyteen

On vuorossa Seksuaalioikeuksien 101 -sarjan kolmas ja viimeinen osa. Aiemmat osat voit lukea täältä ja täältä . Tänään vuorossa on oikeus vaikuttaa ja oikeus yksityisyyteen.


Seksuaalioikeuksien 101: oikeus nauttia ja näkyä

HURMA-lehden uuden tulemisen kunniaksi on aika palauttaa mieleen, mitkä ovat ne seitsemän seksuaalioikeutta, joita HURMA käsittelee. Oikeudet löydät HURMAn etusivulta ja kuvia klikkaamalla pääset tarkastelemaan monenlaista sisältöä eri oikeuksiin liittyen. Lähikuukausina ilmestyy kolmiosainen sarja Seksuaalioikeuksien 101, jossa käydään läpi kaikki seitsemän seksuaalioikeutta tarkemmin. Tämä on ensimmäinen osa, jossa käsitellään oikeus nauttia ja oikeus näkyä.