KYSY HOMOLTA vastaa helmikuun kysymykseen
Tässä kuussa Petteri pohtii sitä, miten netti-ihastus kannattaa tavata.

Petteri vastaa kysymyksiin seksuaalisesta monimuotoisuudesta. Onko sinulla kysyttävää?
Voit lähettää kysymyksen osoitteeseen hurmapetteri@gmail.com
Kysymys:
Hei! Minä asun pohjois-Suomessa ja olen 17 vuotta. Olen aina tiennyt, että olen homo ja
nyt olen tavannut netissä tosi kivan tuntuisen kundin. Meillä on ollut jo pitkään juttua mutta
netissä vaan. Nyt oisin menossa tapaamaan tätä kundia Tampereelle ja mietin, että jos se
onkin joku ihan muu kun sanoo olevansa? Tai jos me ei tulla toimeen irl? Niin miten sitten
pääsen tilanteesta eroon? En tunne Tampereelta siis ketään muuta.
Petteri vastaa:
Hienoa että olet löytänyt jonkun ihastumisen arvoisen kundin. Aina kun tapaa ennestään tuntemattomia ihmisiä netistä pitäisi tavata jossain julkisella paikalla — ihan riippumatta siitä kuinka pitkään on verkossa jutellut. Näissä tapaamisissa on aina riskinsä, joten on järkevää ottaa huomioon ettei koskaan voi tietää millainen se ihminen siellä verkon toisessa päässä on. Internetkeskusteluissa jää pois kaikki ne sanattomat viestit mitä ihminen koko ajan välittää: ilmeet, kehonkieli ja reaktiot. Jossain määrin lähemmäs voi päästä vaikka kokeilemalla videopuheluita, ja sitä suosittelisinkin tekemään ainakin kerran ennen sen suurempia suunnitelmia. Ainakin niin varmistuu siitä että ihminen on sama jonka on nähnyt kuvissa. Sen lisäksi pitäisi kertoa jollekin läheiselle missä on, ketä tapaamassa ja kuinka pitkään. Pääsääntöisesti omille vanhemmilleen, mutta ottaen huomioon että se ei sateenkaareville ole aina mahdollista, niin edes jollekulle läheiselle aikuiselle.
Tavatkaa ainakin aluksi jossain julkisella paikalla — vaikka jossain kahvilassa. Siinä on jonkin aikaa mahdollisuus tutustua kasvokkain samalla kun voi kuulostella tuntuuko se ihminen samalta kuin oli olettanut. Jos henkilökemiat ei toimi, niin tilanteesta voi vielä poistua turvallisesti.
Joka tapauksessa olisi hyvä varmistaa etukäteen jonkinlainen suunnitelma sen varalta ettei asiat suju toivotulla tavalla. Siinä tapauksessa että on matkustamassa noinkin pitkän matkan kannattaa varmasti joko varata tarpeeksi rahaa esimerkiksi hotellihuoneeseen tai sitten paluumatkalippuun. Nuorilla seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla usein tuntuu olevan olettamus siitä että oman kumppanin löytäminen on jotain kovin epätodennäköistä. Kyllä niitä mahdollisuuksia tulee vielä toisen ja kolmannenkin kerran: jos tällä kertaa ei onnista niin seuraavalla kerralla sitten.
Petteri Keränen
Kirjoittaja on Väestöliiton Hurma-lehden toimituskunnan jäsen.