Saako seksistä puhua Nepalissa?
#MunTarina´ssa nuoret pohtivat omaa seksuaalisuuttaan ja matkaansa aikuisuuteen. Kirjoitusten kautta päästään myös kurkistamaan käsityksiin ja kokemuksiin eri puolilla maailmaa. Kuinka eri tavoin seksuaalisuuteen suhtaudutaan? Sarjan toisessa kirjoituksessa kuullaan nepalilaisen nuoren ajatuksia.

Nimeni on Subhasmini ja olen 22-vuotias. Vapaa-aikanani pidän kirjojen lukemisesta ja television katsomisesta. Tällä hetkellä olen sinkku. Oman kokemukseni mukaan Nepalissa nuoret suhtautuvat seksuaalisuuteen luonnollisesti, ja siitä myös keskustellaan melko avoimesti. Silti keskustelu saattaa olla myös kiusallista.
Yleisesti yhteiskunta ei ole kiinnostunut seksuaalisuuden tukemisesta eikä esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä hyväksytä. En ole henkilökohtaisesti nähnyt suoraa syrjintää, mutta tiedän että sitä on. Mielestäni vähemmistöjä pitäisi tukea ja esimerkiksi tiedon lisääminen voi auttaa jonkin verran. Muutos kuitenkin vie aikaa.
Seksuaalioikeudet eivät mielestäni toteudu Nepalissa. Yhteiskunta ei esimerkiksi hyväksy seksiä ennen avioliittoa. Yleisestikin Aasia on melko konservatiivinen verrattuna länsimaihin.
Ystävien kesken voimme helposti puhua ehkäisystä ja sen sellaisesta. Myös vanhempien kanssa puhuminen on ok. Tiedonsaantia pitäisi kutenkin parantaa, vaikka internet on tehnyt siitä helpompaa. Tiedon paikkaansapitävyydestä ja laadusta ei kuitenkaan voi olla aina varma. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät aiheesta enemmän kuin minä. Erilaisten alan asiantuntijoiden vaikkapa. Ihan yleisestikin seksuaalioikeuksien toteutumista voitaisiin tehostaa kouluttamalla ihmisiä. Jokaisella tulisi olla oikeus seksuaalikasvatukseen ja tietoon siitä, että seksuaalisuus vaikuttaa koko elämäämme. Viimeistään seksuaalikasvatuksen pitäisi alkaa 13-14-vuotiaana.
Lue lisää: Mikä Nepal??
Kirjoitus on toimitettu ja muokattu haastattelun pohjalta. #MunTarina-sarjassa julkaistaan nuorten ajatuksia seksuaalisuudesta ja matkasta aikuisuuteen. Jokaisen tarina on tärkeä. Myös Sinun. Voit jakaa oman tarinasi lähettämällä sen osoitteeseen elina.korhonen@vaestoliitto.fi. Emme julkaise tarinoita nimelläsi ilman lupaasi, mutta Väestöliitto saa kaikki oikeudet tarinoihin ja voi käyttää niitä nimettömänä viestinnässään.