HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

”Vaikesta aiheista pitää tehdä elokuvia”


”Vaikesta aiheista pitää tehdä elokuvia”

Joskus dokumenttielokuvan tekeminen voi olla pitkä ja kivinen tie. Who’s gonna love me now? -elokuva oli jäädä tekemättä, sillä dokumentin päähenkilöt eivät halunneet antaa sille lupaa. Lue miten elokuva lopulta syntyi ja miksi sen viesti on niin tärkeä.

-Tapasin dokumenttielokuvani päähenkilöni Saarin noin 20 vuotta sitten, jolloin vietin hänen kanssaan iltaa Israelissa. Aamuviideltä hän seisoi ulko-ovellani, kun hän yhtäkkiä vaihtoi vaatteensa uskonnollisiin vaatteisiin. Hän kertoi, että hän elää uskonnollisessa yhteisössä. Saar avautui minulle aamuyöllä ongelmistaan isänsä kanssa, homoudestaan ja itsemurha-ajatuksistaan. Myöhemmin hän antoi minulle pitkän haastattelun, mutta pyysi, etten koskaan käyttäisi materiaalia missään, kertoo israelilainen elokuvaohjaaja Tomar Heymann.

Heymannin Who’s gonna love me now? kertoo israerililaisen Saarin tarinan.


Ei käsikirjoitusta, ei deadlinea

Tomar Heymannista tuli Saarin ystävä, vaikka he eivät tavanneetkaan pitkiin aikoihin.

-Siihen aikaan ei ollut Facebookia, joten en kuullut Saarista pitkään aikaan mitään. En tiennyt, että hän muutti Lontooseen ja liittyi London Gay Men’s Choir – kuoroon. Oli shokki, kun hän ilmoitti olevansa HIV -positiivinen. Lopulta hän otti pitkän pohdinnan jälkeen minuun yhteyttä ja sanoi, että halusi kertoa israelilaiselle yhteisölle HIV-positiivisuudesta, Heymann muistelee.

Saarin perheenjäseniltä piti kysyä lupaa dokumentin tekemiseen yksitellen. Lopulta lupa heltisi ja elokuvaa alettiin työstämään.

-Elokuvalle ei ollut käsikirjoitusta tai takarajaa – emme tienneet projektin alussa, minne päätyisimme ja miten, Heymann sanoo.

Who’s gonna love me now? seuraa Saarin elämää Lontoossa ja vierailuja kotimaahan Israeliin. Kamera näyttää Saarin lisäksi hänen perheenjäseniään ja heidän ajatuksiaan, tunnemyrskyjä, ristiriitoja ja keskustelujaan. Elokuva on palkittu Berlinalen dokumenttisarjan Panorama-yleisöpalkinnolla.

-Elokuvan tekemisessä oli arvokkainta nähdä, että Saarin ja hänen perheensä välit alkoivat hiljalleen parantua. Kun elokuva näytettiin Berliinissä, Saarin perhe jopa tuli median ja yleisön eteen. Tavallaan se toi perheen takaisin yhteen. Se oli dokumenttielokuvan tekemisen palkitsevin kokemus.

 


Who’s gonna love me now? -elokuva (2016) nähtiin Rakkautta & Anarkiaa – elokuvafestivaaleilla Väestöliitön kanssa yhteistyössä toteutetun Kenelle seksi kuuluu? -teemaviikon päätöspäivänä 23.syyskuuta. Ohjaaja oli myös itse paikalla näytöksessä.

Lue Kenelle seksi kuuluu? -keskustelutilaisuuden parhaat palat täältä.

 


Teksti: Pia-Leena Heikkilä

Katso myös

Hurman toimittaja tapasi feministi Maryan Abdulkarimin

Maryan Abdulkarim on sanojensa mukaan musta feministi ja yleissäätäjä. Käyntikortissaan hän esittelee itsensä yhdenvertaisuuskonsultiksi.


Nuoret ovat keskeisessä roolissa hiv:n vastaisessa taistelussa

Zimbabwelainen Loyce Maturu oli 12-vuotias saadessaan hiv-tartunnan. Nyt hän haluaa kertoa tarinansa, jotta yhä harvempi joutuisi kohtaamaan saman.


I’m Still Josh

Mitä tekisit jos saisit kuulla olevasi hiv-positiivinen? Josh teki jotain, mitä kukaan ei ollut ennen tehnyt ja postasi reaktionsa nettiin. Lue mitä sen jälkeen tapahtui.


KYSY HOMOLTA vastaa syyskuun kysymykseen!

Hurman huippusuosittu juttusarja Kysy Homolta on taas täällä! Syyskuussa kysytään,onko homo, jos on kerran harrastanut seksiä pojan kanssa.


LGBT-elokuvien TOP5 — nro 5!

Viides ja viimeinen LGBT (LesboGayBiTrans) -teemainen elokuva käsittelee aihetta huumorin keinoin.