HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

Onko tämä kaikkien aikojen paras LGBT-elokuva?


LGBT-elokuvien TOP5 — nro 1!

Maailmalla on tehty viime vuosina monia hyviä elokuvia LGBT (LesboGayBiTrans) -teemalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavat elokuvat perustuvat usein tosielämään ja jakavat mielipiteitä. Tässä sarjassa esitellään niistä viisi parasta. Ensimmäisenä vuorossa on iki-ihana Boys don´t cry.

1. — Boys Don't Cry

Vuonna 1993 Falls City -nimisessä amerikkalaisessa pikkukaupungissa kuohui. Paikalle vasta muuttanut Brandon Teena (elokuvassa Hilary Swank) oli nuori mies, johon paikalliset tykästyivät äkisti. Hänen elämäänsä kuitenkin varjosti salaisuus, jota nuorukainen oli vastaavassa pikkukylässä valmis suojelemaan hengellään. Brandon Teena oli transmies, joka eli naisen kehossa. Teenan alettua seurustella paikallisen Lana Tisdelin (elokuvassa Chloë Sevigny) kanssa salaisuuden pitämisestä tuli yhä vaikeampaa. Totuuden valjettua Brandon Teena joutui kohtaamaan uskomatonta pahuutta. Nykyään hän on yksi tunnetuimpia viharikosten uhreja Yhdysvalloissa.

Vuonna 1999 valmistunut Boys Don't Cry lähtee liikkeelle vauhdikkaasti, mutta alun railakas tunnelma vaihtuu äkisti kerrassaan kummalliseksi. Utuinen olo humahtaa kuvaruudulta katsojaankin. Toiveikkaasta tuntumasta liu'utaan vähitellen toinen toistaan synkempiin kohtauksiin. Lopulta elokuva pakottaa seuraamaan kuin transsissa.

Herkimmille katsojille piinaava tunnelma on liikaa. Hämärretyt valot ja nuhjuiset olosuhteet maalaavat kuvaruudulle rosoista ja realistista kuvaa. Elokuva järkyttää ja lumoaa katsojansa samanaikaisesti. En toistaiseksi ole onnistunut löytämään toista elokuvaa, jossa olisi ollut yhtä vahva tunnelma. Aavemaisuutta lisää huomattavasti tieto tapahtumien todenmukaisuudesta.

Pätkän aitoudesta saa kiittää myös uskomattomia roolisuorituksia. Erityisesti Hilary Swankin ja Chloë Sevignyn näyttelijäntaidot pääsevät oikeuksiinsa. Ei siis mikään ihme, että Swank voitti roolisuorituksestaan Brandon Teenana parhaan naispääosan Oscarin.

Runsaasti väkivaltaa ja päihteitä sisältävä elokuva ei todellakaan sovi herkimmille tai nuorimmille katsojille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Boys Don't Cry on elokuva, joka jokaisen tulisi nähdä jossain vaiheessa elämäänsä. Lopputekstien alettua on vaikea saada utuista tunnelmaa kaikkoamaan. Brandon Teenan tarinan jälkeen katsojan on jäätävä pohtimaan näkemäänsä. Hyvä niin.


Jutun kirjoitti 15-vuotias Kaisa Vahteristo Klaukkalasta. Kaisaa kiinnostaa kirjoittaminen ja tasa-arvo.


Boys don't cry juliste / HURMA

Katso myös

Elokuvalla on valtava voima näyttää moninaisuutta

Väestöliitto ja Hurmalehti ovat menossa mukana Suomen elokuvatapahtumien ykkösessä, Rakkautta&Anarkiaa-festareilla. Kinopalatsissa 1.9. järjestetyssä pressitilaisuudessa myös kansanedustaja Jani Toivola kommentoi yhteistyössä syntynyttä Kenelle seksi kuuluu- teemaviikon ohjelmaa.


https://www.artsy.net/artist/zanele-muholi

Zanele Muholi

Hurman uusi juttusarja pureutuu taiteen maailmaan. Lue miten Zanele Muholi edistää seksuaalioikeuksia taiteen keinoin.


LGBT-pakolaiset suojaan Berliinissä

Millaista on olla pakolainen ja kuulua samalla seksuaalivähemmistöön? Saksaan vuonna 2014 saapunut syyrialainen pakolainen Mahmoud Hassino kertoo omista kokemuksistaan.


LGBT-elokuvien TOP5 — nro 5!

Viides ja viimeinen LGBT (LesboGayBiTrans) -teemainen elokuva käsittelee aihetta huumorin keinoin.


LGBT-elokuvien TOP5 — nro 4!

Neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaava elokuva kuvaa uskonnollisten yhteisöjen tabuja homoseksuaalisuudesta.