HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

Mitä 19-vuotias saamelainen ajattelee omasta identiteetistään?


19-vuotias saamelainen Laura: Olen kohdannut vihapuhetta

Ihmisoikeusliitto tapasi Inarissa saamelaisia nuoria. Hurma haluaa jakaa kansanne Laura Pieskin ajatuksia elämästä, tulevaisuudenhaaveista ja identiteetistä.

Laura Pieski

“Minulla ei koskaan ole ollut epäselvyyttä siitä, kuka olen, mistä tulen ja missä juureni ovat. Olen pienestä pitäen tiennyt, että olen saamelainen. Olen syntynyt ja kasvanut täällä pohjoisessa Karigasniemellä, missä olen saanutkin olla, kuka olen.

Jokainen saamelaisnuori joutuu kuitenkin etelässä, kuten minä Oulussa, kohtaamaan paljon kyselyitä: Keitä me olemme? Keitä kuuluu saamelaisiin? Onko meillä poroja? Välillä tuntuu, että joka päivä joutuu pitämään pienen esitelmän itsestään.

Esimerkiksi pari päivää sitten opiskelijajuhlissa meillä oli saamenpuvut päällä ja yksi tyttö tuli kysymään, mistä on kyse. Hänen mielestään puvut olivat kauniita ja hän kertoi, että olikin pari vuotta sitten googlannut “how to become a Sami”. Vähän jouduttiin selittämään, ettei saamelaiseksi ihan niin vain voi alkaa.

Yleensä ihmiset ihailevat saamenpukua ja kyselevät niistä. Saamenpukuja on niin erilaisia, alueesta ja ajasta riippuen. Saamenpuku elää ajan mukana. Ihan trendien ja muodin mukana mennään!

Välillä kaikesta siitä selittämisestä turhautuu. Tiedän kuitenkin, ettei Suomen oppikirjoissa opeteta mitään saamelaisista. Ehkä lukion historiankirjassa saattaa olla meistä faktalaatikko.

Haluan suorittaa saamen kielen opintoni Oulussa loppuun ja sitten tulla takaisin tänne pohjoiseen. Ehkä muutan tänne Inariin, ehkä Norjan puolelle. Norjassa voin samalla tavalla käyttää saamen kieltä. Ei näy elämässä, että on ylittänyt valtionrajan.

Aloitin helmikuussa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajana. Olin kotona sanonut, etten ikinä lähde politiikkaan, mutta tässä sitä ollaan. Ensinnäkin haluan, että saamelaisista levitetään tietoa. Lisäksi koen, että elämme sellaisia aikoja, että saamelaisia on puolustettava.

Joskus tulee voimaton olo, kun lukee uutisia eduskunnan toiminnasta: esimerkkeinä metsähallituslaki, saamelaismääritelmän kumoaminen ja ILO 169 –sopimuksen pöydällejättäminen. Sitten on todella ärsyttävää, että meidät heti leimataan turhiksi mankujiksi, jos näitä yrittää muuttaa. Vaikka nämä ovat vakavia asioita. Jos haluamme säilyttää kulttuurimme elävänä, emme voi hyväksyä tällaisia toimia valtiolta.

Olen kohdannut vihapuhetta ja haukkumista. Ihan vaikka vaan fuksisitseillä on alettu petteripunakuonottelemaan. Some on myös helppo kanava lähettää vihapuhetta. Yritän aina ajatella, että haukkujilla ei vain ole oikeaa tietoa saamelaisista. Mutta toki jos tulee paskaa niskaan koko ajan, niin siihen väsyy. Silloin juttelen saamelaisten kaverien kanssa. Turvaudutaan toisiimme ja käydään kokemuksiamme läpi. Se on sitä etno-stressiä.

Toisaalta olen yltiöpositiivinen ja ajattelen, että kyllä kaikki aina järjestyy.”


Lähde: https://ihmisoikeusliitto.fi/saamelaisnuori-kuvasarja/
Kuva: Susanna Kosonen/Ihmisoikeusliitto


VINKKI: Lue Hurmalehden kielisivuilta seksuaalioikeudet saameksi!