HURMA on lehti seksuaalioikeuksista

Mielenterveys kuuluu kaikille


Mielenterveys kuuluu kaikille!

"Jokapäiväinen arki ei saisi tuntua ylitsepääsemättömältä kamppailulta. Kaikilla on oikeus hyvään oloon. Eihän kukaan jättäisi murtunutta jalkaakaan hoitamatta."
Hurman Pia-Leena Heikkilä sai Mielenterveysseurasta vinkkejä, miten mieltä voi hoitaa.

”Millaisia huolia nuorilla on? Yleensä ne liittyvät ihmissuhteisiin - koskien ystäviä, vanhempia ja seurustelusuhteita. Myös perheessä ilmenevät ristiriidat, alkoholin käyttö tai väkivallan uhka askarruttavat. Lisäksi kouluun liittyvät paineet, kuten suoriutuminen ja menestyminen opinnoissa sekä suhteet muihin oppilaisiin ja opettajiin huolestuttavat nuoria, sanoo projektisuunnittelija Riikka Nurmi Suomen Mielenterveysseurasta.

Nurmi kertoo, että nuoria huolettavat myös läheisen ihmisen menettäminen, rahahuolet tai vapaa-ajan vähyys, epävarmuus tulevaisuudesta, mielenterveysongelmat sekä ulkonäköpaineet. ”Seksuaalinen kehitys ja hyväksytyksi tuleminen voivat myös askarruttaa mieltä,” Nurmi lisää.

Mikään ongelma ei ole liian suuri tai pieni avun hakemiselle

Jokaisella on joskus huonoja päiviä, mutta pitkittyneet ongelmat kaipaavat puuttumista.

”On hyvä olla valppaana, jos jaksamisessa on ongelmia, kouluun lähteminen on ylivoimaista tai poissaoloja kertyy. Vatsakivut, päänsärky ja hengenahdistus voivat olla merkkejä psykosomaattisista eli epäsuoralla tavalla ilmenevistä oireista,” Nurmi kertoo.

Tilannetta täytyy herätä tarkkailemaan myös silloin, jos oma tai vaikkapa kaverin käyttäytyminen muuttuu yllättäen tai kaverisuhteissa tapahtuu isoja muutoksia.

”Esimerkiksi jos huolellisesta tyypistä tulee yhtäkkiä huolimaton, aktiivisesta arka tai hänen käyttäytymisensä muuttuu poikkeuksellisen aggressiiviseksi ja uhmakkaaksi. Myös itkuisuus tai pidempikestoinen alakuloisuus, välinpitämättömyys esimerkiksi hygieniasta ja sosiaalinen vetäytyvyys voivat viestiä tuen tarpeesta,” Nurmi sanoo.

Avun hakemisesta ei kannata tuntea syyllisyyttä tai viivytellä sitä liikaa

”Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua hakee, sitä tehokkaammin häiriön syntymistä voidaan estää,” Nurmi sanoo.

Myös mieltä voi treenata voimaan paremmin

Omasta hyvinvoinnista kannattaa huolehtia. Samalla tavalla kuin monet käyvät salilla, on mieleenkin liittyvää terveyttä hyvä joskus pysähtyä ajattelemaan. Siihen vaikuttavat niin ravinto, liikunta, uni kuin huumorikin. Moni lataa akkujaan vapaa-ajallaan ja kerää voimavaroja vaikkapa harrastuksen tai luonnon parista. Sellaisetkin asiat kuin myötätunto ja anteeksiantaminen voivat vaikuttaa olennaisesti omaan oloon – jatkuva kaunan kantaminen on väsyttävää.

”Tällainen toimiva arjen rytmi, johon kuuluu riittävästi lepoa, ravintoa, liikuntaa, sosiaalista elämää ja itsensä toteuttamista, on hyvinvoinnin perusta,” Nurmi sanoo.

Myös hyvät vuorovaikutustaidot auttavat luomaan ystävyyssuhteita ja toimimaan ryhmässä, esimerkiksi kaveriporukassa, luokassa tai töissä. 

”Tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielen hyvinvointia. Itsetunto kohenee, kun oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Rauhoittumista ja itsensä kuuntelua voi opetella hengitys- ja tietoisuusharjoitusten avulla. On hyvä löytää itselle sopivia keinoja purkaa arjen stressiä ja kuormitusta jo lapsesta saakka. Nämä selviytymiskeinot auttavat myöhemmissä elämän muutoksissa ja haasteissa. Lisäksi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin edistää elämänhallintaa ja antaa kokemuksen siitä, että on tärkeä muille,” Nurmi listaa.


Lue lisää vinkkejä hyvän mielenterveyden ylläpitämisestä ja täältä


Teksti: Pia-Leena Heikkilä
Kuva: WikiHow (Creative Commons)